torstai 23. lokakuuta 2014

Elämä on rantaloma

Terveisiä Coffs Harbourista! Hevoset jäi nyt taakse ja tulin tänne jatkamaan kesällä alkanutta, hirveessä nousukiidossa ollutta uraa siivoojana. Teen hostellissa pari tuntia töitä päivässä ja palkaks asun ilmaseks. ISSin kesäduunin jälkeen tää sujuu ihan vasemmalla kädellä ja puoliunessa! Työpari tosin sai potkut tänään, ihan niin rennosti ei pidä ottaa... :-D 



Nyt oon vihdoin päässy sisään tähän todelliseen backpacker-elämään, tää on aika koukuttavaa! Päivät kuluu siivoillessa, aurinkoa ottaessa, nuudeleita syödessä, Breaking Badia kattoessa, hengaillessa... :-) Ehkä elämäni huolettominta aikaa!


Osa pitää mua suhteellisen hulluna, kun oon tän ikäsenä lähteny yksin reissaamaan!


Englantilaista kämppistä alko säälittää mun nuudelimenu ja lahjotti mulle ison naudanlihapihvin :-) Toinen taas oli ilmeisesti sitä mieltä, että syön liian epäterveellisesti ja anto kaikki loput porkkanansa ja parsakaalinsa.


Mitään järkevää sanottavaa ei taida olla, palataan kun jotain mainitsemisen arvosta tapahtuu!

maanantai 20. lokakuuta 2014

Vika päivä @Copmanhurst

Lauantai oli toistaseks mun viimenen päivä hevoshommissa ja se kulu tällasissa merkeissä:

Päivän ohjelma. Aikuiset lähti töihin ja lapset ties mihin, joten mä jäin yksin hoitamaan hevoset. Kaikki 4-vuotiaat oli vuolemisen takia kavioistaan niin arkoja, joten ne sai pitää vapaapäivän.

Equissage on hierontalaite, joka pistetään hevosten selkään tärisemään vajaaks puoleks tunniks. Muffet oli tänään eka uhri.
Sillä aikaa kun Muffet nautti hieronnasta, menin hakemaan Zepin ja Missyn.

Lauantaiaamu ja kello on 8, ymmärrän kyllä fiiliksen!

Missy sai alkuviikosta potkun lapaansa ja ton laitteen pitäis nopeuttaa paranemista.

Zep sai extrahoitoa. Se alko ontumaan kengitystä seuraavana päivänä ja tää laite on ilmeisesti vastaus kaikkiin vaivoihin!

Voi *************. Laitoin liikutettavat hevoset kentälle odottamaan, hetken päästä kuulu rytinää ja tässä lopputulos. Suomalaiset kirosanat lensi kun yksinäni väkersin porttia takas paikoilleen... Mutta onnistuin! Ruoka-astia sen sijaan on entinen.

Liikutin eka 5-vuotiaan Missyn. Nimensä mukasesti poni on niiiin neiti, sitä ärsyttää suunnilleen kaikki. :-D Se lomaili ja paranteli lapaansa koko viikon, joten oli suht energinen mutta ainakin liikku puhtaasti! Tän kuukauden aikana ratsastettavuudessa on tapahtunu huomattavaa kehitystä. :-) Tosin selkään istuessani totesin heti että olis sittenki voinu laittaa vähän isomman satulan, 9-vuotiaan pikkutytön estesatula sai mut tuntemaan oloni vähän liian isoks. :-D

Hevoset pestään täällä oikestaan aina liikutuksen jälkeen, vaikkei ne edes olis erityisen hikisiä. Siinä samalla saa iteki yleensä suihkun.

Sit oli koulukonkarin vuoro. Viimeks sain tän kanssa kunnon flow-fiiliksen, mutta nyt lähinnä mietin että miksköhän mä tätä oikeen teen, biitsillä makoilu vois olla huomattavasti hauskempaa... Luovutin ja hain gramaanit, että sain edes jotain tolkkua menoon.

Ei se hyvä ratsastus ollu kyllä millään tavalla, mutta saipahan liikuntaa!

Pieni breikki. Telkkarista ei kyllä tullu mitään kattomisen arvosta... 

Viimesenä TB, eli thorouhgbred. Tän omistaja on vähän erikoinen, eikä oo vieläkään kertonu meille hevosen nimeä! Kuten kuvasta näkyy, kyseessä on villi tapaus, joten juoksutin sitä hetken ennen ku menin selkään. Huomatkaa pinkit suojat, ruunalla... Myös ruokaämpäri on pinkki ja loimessaki on vaaleenpunaset kantit.

Liian helppoa ei ollu tänään tänkään kanssa, mutta lopulta meno oli jo kivan rentoa. Hevonen tuli omistajalleen suoraan laukkaradalta ja makso 100 dollaria, varusteineen. Mitään se ei oikestaan osaa, eikä omistajakaan ilmeisesti oo erityisen taitava, toivottavasti ei tapahdu mitään katastrofia... :-D

Sen jälkeen sit kaikki päivän aikana kertyneet kamat paikoilleen! Vähän oli levällään...

...ja niin oli nämäkin. Yleensä sänky on pedattuna ja vaatteet viikattuna, mutta tänään oli vähän poikkeuspäivä! Pääsin mun lempparipuuhan pariin, pakkaamaan. Jehee...

Ihmeen kivuttomasti se kuitenki suju! Jep, toi lippis on tosi cool tossa roikkumassa.

 Sookie oli onnellinen kun lähin ulos...

...toisen lempparipuuhan pariin. Siivottavana oli onneks vaan yks tarha.

Saa nähä millon oon hevosen selässä seuraavan kerran! Sunnuntaina hyppäsin junaan ja tällä hetkellä syön aamupalaa Coffs Harbourissa :-) Aurinko paistaa, kaikki hyvin!

torstai 9. lokakuuta 2014

What's up

Uupunut mutta hengissä! Ratsastanu oon lähes päivittäin, sen lisäks ruokin, satuloin, pesen, juoksutan ja pyydystän laitumelta. Pari kertaa oon ollu 4-vuotiaiden selässä, toinen on ollu superkiltti ja toinen ihan aasi, kuuma tulee mutta opinpahan taas jotain uutta! 


Hevosia kohdellaan tässä paikassa mun mielestä suht "rajusti", mutta kuitenki reilusti. Niitä komennetaan kovaa mutta palkitaan heti oikeesta reaktiosta. Mun host on osittain saksalainen ja on ollu Saksassa hevoshommissa, joten se ehkä selittää osan metodeista! Vanhemmista hevosista huomaa, että ne kunnioittaa ihmistä ja esimerkiks odottaa hiljaa paikoillaan kun niitä pesee tai satuloi. 


Tänään mun eläinrakkaaseen sydämeen vähän sattu kattoa, kun vetopaniikkisia hevosia sidottiin tolppaan kiinnitettyyn autonrenkaaseen. Riimun lisäks niille laitettiin kaulaan levee nahkanen "kaulapanta", jotta kovin paine keskitty kaulan yläosaan eikä heti korvien taakse. Iso musta ex-laukkahevonen oli ensimmäinen uhri, ja se meni ihan totaaliseen paniikkiin, ei ollu kaunista katottavaa... Se hyppi pystyyn, kävi kyljellään, istu, riuhto, potki ja sai kaulapannasta aika hyvät naarmut. 


Välillä on saanu lomaa hevoshommista ja päässy rannalle, parasta ❤


Vaikka tällanen parisänky on aika ihana, on silti vähän ikävä omaa sänkyä. Ja piikkimattoa! Ja omaa läppäriä. Ja tietenki oikeeta ruisleipää. Ja mummin tekemiä lettuja ❤ Ja kaikkia muita pikkujuttuja, joita ei edes muista ennen kun ne puuttuu.

Mun väsynyt pää ei tähän hätään keksi muuta kirjotettavaa, mutta kohta taas maisemat vaihtuu niin on uutta kerrottavaa, palataan!

keskiviikko 1. lokakuuta 2014

Maalla taas

Vihdoinki oikeita hevosia! Matkustin bussilla reilu 600 kilometriä Sydneystä pohjoseen nelihenkisen perheen luo hevosia hoitamaan, aikalailla hetken mielijohteesta :-D Olin laittanu paikkaan viestiä jo Suomesta, mutta sain vastauksen vasta pari viikkoa sitten ja päätin sit tulla kattomaan, millanen meininki täällä on! Sydneyn ihmisvilinä ja pilvenpiirtäjät on nyt muisto vaan, olo oli vähän epävarma kun bussi jätti mut sunnuntai-aamuna huoltsikalle keskelle-ei-mitään, enkä tiiä oliko olo yhtään sen luottavaisempi, ku bussikuski varmisti huolestuneena moneen kertaan että tullaanhan mua varmasti hakemaan! Kyyti onneks saapu ja nyt oon täällä 8 hevosen, 3 kissan, 2 koiran ja silkkikanalauman keskellä.


Eka aamu alko tosi lupaavasti, onnistuin räjäyttämään kahvinkeittimen niin että kahvia oli ympäri keittiöö... Miksei näillä voi kellään olla oikeita kahvinkeittimiä, täälläki on vaan tollanen huono ja kovaääninen espressokeittimen tyylinen (?) laite. Myöskään oikeeta juustohöylää en oo nähny! Enkä tiskirättejä, nää suosii pesusieniä. Ja nyt kun alko menemään jo niin aiheen vierestä, niin tyhmää on myös se, että kaupassa myyjä pakkaa tavarat pieniin muovikasseihin ja täyttää kassit aina hirveen väljästi. Muovikasseja kertyy hirvee määrä, kauheeta tuhlausta...

Asiaan. Tää paikka on kaikinpuolin tosi erilainen ku edellinen, mikä ei oo huono sinäänsä, haluun nähä kaikkea erilaista! Perheessä on 9v. ja 16v. tytöt, joista nuorempi ratsastaa aktiivisesti mutta vanhempi on kapinallisena teininä lopettanu hevoshommat kokonaan. Meininki täällä kotona on aika huoletonta, mä oon esimerkiks ainoa joka syö ruokapöydässä, kaikki muut lojuu joko sängyssä tai sohvalla tai patjalla telkkarin edessä. :-D Mun huone on samalla työhuone ja vaatekaappia ei oikestaan ole, vaatteet säilyy rinkassa. Sänky sentään on levee parisänky! Sähköstä peitonlämmitintä ei oo, toisin ku edellisessä paikassa, mutta pikkuhiljaa yötki alkaa olee niin lämpimiä ettei enää kaipaa lisälämpöä!

Hevosista 3 on aktiivisessa ratsastuskäytössä: perheen äidin koulutamma, 8v. täykkäriruuna ja perheen 9v. tytön 5v. poni. Niiden lisäks on neljä 4-vuotiasta, joista kahta on nyt juoksutettu kamat päällä ja kohta olis tarkotus mennä selkään. Lisäks on vielä maanantaina saapunu ex-laukkahevonen, joka on täällä nyt ratsukoulutuksessa.


Nyt oon ollu täällä puoltoista viikkoa (meneepä aika nopeesti!) ja oon ratsastanu ja juoksuttanu ahkerasti, ollu kisahoitajana 9-vuotiaan ekoissa kenttäkisoissa, seurannu kentän laidalta monta tuntia kouluvalmennuksia ja ratsutuksia, taistellu kodinkoneiden kanssa (...), paimentanu tipuja, nähny hirveesti kenguruita ja yhen myrkyllisen käärmeen, yökyläilly ja ihmetelly tätä Australian hevoskulttuuria.