Oodi Sydneylle

Terveisiä Graftonista! Ennen ku kirjotan tästä paikasta mitään, täytyy vielä vähän fiilistellä Sydneyä (vai Sydneytä? :-D vaikeeta...) Tykkäsin kaupungista kauheesti ja aioin kyllä ehtii sinne vielä uudestaan, ainaki käymään Manly Beachilla! Ja ottamaan ehkä pari oopperataloselfietä lisää (nykysistäkin sais jo aika ison kollaasin... ;-D) Oli kauheen vaikee saada hyvää kuvaa ku hiukset lens tuulessa koko ajan naamalle!

Pitkän ja hikisen hostellikiertelyn jälkeen tiistai-iltapäivänä päätin ottaa 6 tytön huoneen 790 on Georgesta. Luulin että näissä hostelleissa olis ihan kiinteet hinnat kaikille huoneille, mutta ilmeisesti tässäkin on joku naamaraja :-D Mun vieressä seisova kiinalaismummo makso private-huoneestaan 85 dollaria, kun multa olis pyydetty samasta huoneesta 70.

Mun lisäks huoneessa oli kolme aasialaista, irlantilainen ja ranskalainen. Irlantilaisen puheesta oli melkeen mahoton saada mitään selvää, olin varmaan aika turhauttavaa juttuseuraa ku pyysin toistamaan melkeen kaiken... :-D Kaks aasialaisista oli tosi hiljasia, mutta kolmas oliki sit ihan hyperaktiivinen, puhu älyttömän nopeesti ja kiina-aksentilla, joten hirveen helppo ymmärtää myös! Not. Mutta se toi meille päivittäin suklaata ja keksejä ja muffinsseja, joten ei huono kämppis. Ranskalainen puhu, ihme kyllä, tosi selkeetä englantia!

Olin Sydneyssä loppujen lopuks neljä päivää ja käytin aikani kaupungissa kiertelyyn ja First Fleet parkissa makoiluun (mun uus lempparipaikka!) Torstaina menin junalla Bondi Junctioniin ja kävelin Bondi Beachille, koska se nyt vaan on ihan pakollinen! :-D Sää oli aika tuulinen, eli ihan loistava surffareille mut ei ihan paras auringonottoon.

Neljän päivän aikana söin ihan liikaa subeja ja timtameja, näin hirveesti aasialaisia, nukuin parit päiväunet puistossa, kävelin jalkani kipeiks, otin ainaki parisataa kuvaa ja nautin ihanan rennosta tunnelmasta. Sydney ❤

Kisamatkalla

Sunnuntaina pakattiin ponit autoon epäinhimillisen aikasin (kello soi 3.30...) ja lähettiin ajamaan kisapaikalle Camdeniin. Meiän hostilla on ilmeisen surkee suuntavaisto ja heitettiin ties kuinka monta u-käännöstä, vaikka gps oli päällä ja kisapaikkakin kuulemma ihan tuttu. Ihmeen ketterästi jeeppi+traileri yhdistelmä kuitenkin käänty ja kolmen tunnin ajelun jälkeen päästiin perille ja vielä aika hyvin aikataulussa.

Oltiin käytetty koko edellinen viikko ponien puunaamiseen ja raukat joutu hikoilemaan loimet päällä ja hännät kangaspussiin pakattuna koko viikon. Mun ponin häntä oli kisapaikallakin vielä vähän liila lauantain vaalennusyrityksen jäljiltä... Mutta panostus kannatti, saatiin jatkuvasti "Omg so cute I want one!!" -kommentteja ja ihailevia huokauksia kuuluu ympäriltä. Omaan ulkoasuuni en ollu kovin tyytyväinen, host oli antanu meille kisatakit ja -paidat ja kermanväriset housut, kaikki aika kulahtaneita ja muutamaa kokoo liian isoja. Host kuitenki vakuutti, että kilpailuasu on pakollinen. Just joo, kisapaikalla joka puolella porukka ratsasti tummat housut jalassa kivoissa HV Polon ja Kigslandin t-paidoissa... :-)
Meiän luokka oli hunter trials 80cm-tasolla, eli kenttäkilpailu ilman kouluosuutta. Käytiin kävelemässä suht simppeli rataesteosuus ja haettiin sit ponit traikun kyljestä, mihin ne oli sidoittuina naruriimut päässä. Aika lunkeja tyyppejä :-D Rataesteet ei mun osalta menny ihan putkeen, poni oli ihme vätys vaikka kotona se yleensä vei mua pitkin nurmikenttiä hirveetä vauhtii. Pari puomia tuli siis mukaan, takajalat oli niin sanotusti tallissa ja poni rymisti esteille turpa melkeen maata viistäen... Siltä se ainaki tuntu :-D Noh, sen jälkeen leuka rintaan ja ripeesti kohti uusia pettymyksiä, eli maastoradalle. Käytiin kävelemässä parin kilsan mittanen rata läpi ja vitsi kun olis ollu oma heppa mukana, niin paljon kaikkia hienoja ja houkuttelevan näkösiä esteitä!
Oli niin hauskaa pitkästä aikaa pyöriä lähtökarsinassa ja kuunnella lähtölaskentaa, aina yhtä jännää! Poni selvis hengissä maaliin asti, katsojat vähän naureskeli ku se puuskutti mäkee ylös. Nää oli harjotuskisat ja meno oli tosi rentoa, osa ratsastajista kyseli katsojilta neuvoa minne suuntaan seuraavaks pitäis ratsastaa :-D

Vaikka haflingerit tietenkin on tosi kivoja ja söpöjä ja nää kisat oli hauska kokemus, sain mä noista poneista aikalailla tarpeekseni tässä vajaassa neljässä viikossa ja tällä hetkellä oonkin jo Sydneyssä! Alkuperäsen suunnitelman mukaan mun piti olla tuolla ranchilla vielä marraskuun puoleenväliin asti, mutta koska onnistuin olemaan suht hyvä tarinankertoja ja näyttelijä, pääsin jatkamaan reissua jo nyt. Mahtavaa!

Busy day

Eilen perjantaina koitin jatkuvasti vilkuilla kelloa ja kirjata aikataulua ylös, koska halusin tänne tällasen mun perus päivä -tekstin. Sattumalta kyseinen päivä ei sit ollutkaan ihan niin perus, mutta tulipahan ainaki vähän enemmän kirjotettavaa!

8.30 Kello soi ekan kerran. Laitan lämpöpuhaltimen täysille ja jään peiton alle selaamaan puhelinta, en tarkene vielä nousta!

8.45 Kiipeen yläkertaan aamupalalle: pikakahvia, omena, kreikkalaista jogurttia myslillä, banaanilla ja vadelmilla <3

10.00 Hitaan aamupalan jälkeen ollaan vihdoin Lisan kanssa pihalla. Ruokitaan muutama tamma, tarkistetaan vedet ja mennään pyydystämään meille ponit.

10.30 Ollaan ponien selässä matkalla maastoestekentälle ja todetaan molemmat, että on vähän nälkä...

12.00 Maastoesteiden ja maastoköpöttelyn jälkeen takasin pihassa. Rapsutellaan poneja hetki ja paikalle ilmestyny tätiratsastaja syöttää niille lakuja. Saadaan Lisan kanssa jämät ja syödään niitä nälkäämme.
Syöttääkö joku Suomessa hevosille ihan oikeita lakuja? :-D

12.30 Lehmät oli tuhonnu maastoestekentän risuesteet, joten otetaan kottarit ja parit oksasakset ja lähetään katkomaan kentän ympäriltä kaikki parhaimman näköset oksat. Sää vaihtelee jatkuvasti sateen, kovan tuulen ja auringonpaisteen välillä.

14.00 Vihdoinki lounas! Host on tehny meille keittoa, ei tarvii tyytyä pelkkiin voileipiin.

14.30 Kovin kauaa ei ehditä hengähtää; seuraavaks pitää järjestellä rataestekenttä huomista poniklubia varten. Nostetaan tuulessa kaatuneet esteet pystyyn ja kannetaan (älyttömän painavia) maapuomeja paikoilleen.

15.00 Ja taas takas maastoestekentälle! Ranchin bordercollie näyttää jo vähän uupuneelta mutta seuraa uskollisesti perässä. Koristellaan esteitä tekokukkasilla, huomista poniklubia varten tietenki.

16.00 Huomisten vieraiden takia hevoslaumoja pitää siirtää laitumelta toiselle. Otetaan kasa heinää ja ämpärillinen rehua mukaan ja houkutellaan puolivilli varsalauma meidän mukaan. Ne lähtee ehkä vähän turhanki innokkaasti perään, olo on aika pieni siellä riehuvan lauman keskellä... Joku yli-innokas varsa varastaa tukon heinää mun sylistä ja purasee mua samalla käteen. Sattuu mutta onneks takki säilyy ehjänä!

17.00 Kaikki loputkin hevoset on oikeilla laitumilla ja duunit on vihdoinki tehty! Nyt kuumaan suihkuun jääkylmään kylppäriin.

17.30 Lähetään käymään paikallisessa raflassa, jossa on perjantai-illan kunniaks kauheesti porukkaa. Host tarjoaa superhyvää lohta ja Apple Truck -siideriä, nam!

21.00 Host miettii hetken uskaltaako lähteä ajamaan kolmen viinilasin jälkeen ja suostuttelee jo Lisaa kuskiks, mutta totee sitten olevansa tarpeeks selvä ja ajaa meidät takasin kotiin.

Yleensä oon ratsastanu lisäks vielä yhden "remonttiponin", mutta se jäi nyt tältä päivältä kun tuli kaikenlaista muuta ohjelmaa. Raataminen osottautu tosin vähän turhaks, kun poniklubilaiset tänään aamulla peruutti tulonsa kovan sateen takia... :-D Oh well. 

Lisäsin kauheella vaivalla tähän pari kuvaa mutta tallennus näköjään epäonnistu, joten ei kuvia tällä kertaa. :-D Päivämäärä ja kellonaikakin on näköjään jotain ihan muuta mitä pitäis, olkoon!